Heippa hei!
Pitkäksi venyvät työpäivät, opinnäytetyö ja yleinen laiskuus on johtanut blogin laiminlyömiseen. Kirjoitetaan siis ekalla kerralla hieman pitempää tarinaa. Jatkossa lupaan parantaa tapani.
Saavuin lontooseen sateisena sunnuntai aamuna. Matka lentokentltä kotiin tuotti aluksi ratatöiden takia hieman hankaluuksia, mutta lopulta onnistuin suunnistamaan perille. Kämppä sijaitsee harledenissa, noin 20min junamatkan päässä lontoon keskustasta. Harlesdenissa kulttuurin kirjo on laaja. Suurin väestöryhmä on karibialaiset mikä näkyy ympäristön pikkukaupoissa ja ravintoloissa. Töissä katsottiin vähän kummasti kun sanoin pitäväni naapurustosta. Täällä on pikkukaupungin pojalla tilaa olla ja hengittää.
Työt on lähteny tosi kivasti käyntiin. Työkaverit on tosi mukavia ja töitä on paljon ja monipuolisesti, myös ATK hommia. Ei täällä kuitenkaan ole työuupumus päässyt iskemään, vaikka töiden jälkeen ei aina viittiskään lähteä kauppaan tai pesutupaan. Työmatka on heppo. Hissilä kolmanteen. Viime viikon oli töissä camdenin toimipisteessä ja nyt tiedän millaista on olla täydessä metrossa ruuhka-aikaan.
Kaupunkiakin on kerennyt kierrellä. Mitään en oo vielä menny ostamaan mutta kyllä tässä vielä kerkiää. Jalkapalloa on tullut katseltua enemmän kuin koskaan. Vaikka laji ei varsinaisesti kiinnosta, niin katseluun kuuluva oheistoiminta tekee ssiitä mielekästä.Paikallisessa pubi kulttuurissa on paljon mistä me suomalaiset voisimme ottaa oppia. Esimerkiksi ruuhka-aikaan pubi laajenee näppärästi jalkakäytävälle. Sää on ollut todella hyvä. Aurinko on paistanut lähes joka päivä.
Ei kai tällä erää sen kummempaa. Jatkoa seuraa.
